Home Faktat Yhteystiedot Kysy lisää

Mentaalivalmennus avain huippusuorituksiin Mentaalipelin avainasioita Mielenhallinta Yksilöllinen valmennus MBTI mentaalivalmennuksen tukena Luennot seuroille ja klubeille Yritysten asiakastilaisuudet Luennot yrityksille Yritys-coachaus Luentotilaisuudet Artikkelit MBTI® mentaalivalmennuksen tukena Golf on älyllistä suoritusta ja äärimmäistä taitoa vaativa laji, joka vaatii hyviä taitoja myös itsensä johtamisen, stressin- ja ajatustenhallinnan suhteen. Golf poikkeaa monista muista peleistä mm. siinä, että se ei ole reaktiopeli. Meillä on ennen suoritusta paljon aikaa pohtia ja päättää, mitä lyönnissä teemme. Mutta se, että meillä on vain yksi ainutlaatuinen mahdollisuus lyödä käsillä oleva lyönti - tämä elämän ja kuoleman kysymys, tuo peliin aivan omanlaisensa merkityksen mielenhallinnan osalta. MBTI® yhdistettynä mentaalivalmennukseen on arvokas työkalu kaikentasoisille pelaajille taitojen kehittämisessä. MBTI-analyysi asiantuntevalla henkilökohtaisella palautteella; hyödyllinen alku kaikentasoisille pelaajille. MBTI-analyysi plus erityiskysymyssarjaan vastaaminen sekä henkilökohtainen palaute; hyvä työkalu aktiiviharrastajalle. MBTI-analyysi henkilökohtaisella palautteella plus 9r. pelianalyysi tai haastattelu plus erityiskysymyssarjaan vastaaminen; pelaajalle, joka haluaa saada vielä enemmän irti pelistään. Mentaalivalmennusprosessi rakennetaan aina valmennettavan tilanteen ja tarpeen mukaan. Voidaan keskittyä vain jonkin osa-alueen kehittämiseen, tai tehdä työtä kokonaisvaltaisesti, kuten seuraavassa esimerkissä: MBTI -> itsetuntemuksen perustan määritteleminen; luontaiset ajatus- ja toimintatavat. Erityiskysymykset, haastattelu ja pelianalyysi (9r. pelikierros) -> kartoitetaan totutut, opitut ajatus- ja käyttäytymismallit; ovatko ne toimintaa tukevia vai kehittämiskohteita. Negatiiviset tottumukset (ajatukset ja mielikuvat) ovat meidän pahin vihollisemme. Tavoiteasetanta -> asetetaan muutama päätavoite ja prosessitavoitteita; hyödynnetään vahvuudet ja kehittämismahdollisuudet. Toimintasuunnitelma -> miten asetetut tavoitteet saavutetaan; onko kehityshaasteena hyvä stressinhallintakyky, itseluottamus, keskittymiskyky tai pelata omaan potentiaaliin kilpailuissa. Vaivaako pelaajaa epäonnistumisen pelko, ahdistus, rentouden tai motivaation puute, tai asettaako hän itselleen liian korkeita odotuksia ja turhautuu. Pelaajalle rakennetaan hyvät mentaalirutiinit ja visualisointitaitotasoa nostetaan. Arviointi/palaute -> koko ajan arvioidaan prosessitavoitteiden kautta saadusta palautteesta kehitystä lyhyellä tähtäimellä ja nostetaan rimaa. Kauden lopussa arvioidaan sitä, miten hyvin päätavoitteet on saavutettu ja miten pelaaja on kehittynyt pelikauden aikana. Sitouttaminen -> Motivoida pelaaja systemaattiseen mentaaliharjoitteluun; ei riitä, että tietää miten kontrolloi mieltään, vaan mielenhallintaa täytyy harjoitella yhä uudelleen ja uudelleen. Mieltä ja ajatuksia voi oppia hallitsemaan säännöllisellä harjoittelulla aivan, kuten voidaan lisätä lihasvoimaa kehossa. Itsetuntemus välttämätön perusta mentaalivalmennuksessa Kun ymmärrät oman toimintatyylisi, miten ensisijaisesti ajattelet ja toimit, voit lähestyä peliäsi tavalla, joka sopii sinulle parhaiten. Toimintatyyliin kuuluu mm. se, miten ratkot ongelmia, miten teet päätöksiä, miten käsittelet stressiä, miten opit tai miten toimit eri tilanteissa kentällä. Aluksi onkin hyvin tärkeää pystyä määrittelemään lähtötaso. Missä pelaaja on tällä hetkellä, ja mitä tavoitellaan. Mitkä ovat pelaajan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Mielestäni paras työkalu lähtötilanteen määrittämiseen on käyttää Myers-Briggs tyyppi- indikaattoria, joka perustuu C.G. Jungin persoonallisuusteoriaan. Haluan korostaa, että todellinen hyöty analyysistä tulee henkilökohtaisen palautteen kautta, mikä kuuluu olennaisena osana MBTI-analyysiin. Myers-Briggs Type Indicator (MBTI®) MBTI® on maailman käytetyin persoonallisuuden ja toimintatyylin määrittämiseen tarkoitettu indikaattori. MBTI eroaa muista psykologisista mittareista sen dynaamisuuden ja ei-tuomitsevan luonteen ansiosta. MBTI korostaa ihmisen kehittymismahdollisuuksia ja jatkuvaa elinikäistä kasvamista. Persoonallisuustyyppikuvaukset korostavat kunkin tyypin hyviä puolia ja vahvuuksia; heikkouksia käsitellään vähemmän ja niitäkin kehittymismahdollisuuksina. Yhtenä MBTI:n tarkoituksena on auttaa ihmistä tunnistamaan ja hyödyntämään omat vahvuutensa, jolloin hän voi käyttää koko persoonallisuuttaan täydellä kapasiteetilla. Heikkouksien tunnistaminen taas auttaa niiden hyväksymisessä ja käyttäytymismallien muuttamisessa varsinkin, kun syyt tietynlaiseen käyttäytymiseen on tiedostettu. MBTI selittää ihmisten eroja energian suuntaamisessa, tiedon hankkimisessa, päätöksenteossa ja suhtautumisessa ulkoiseen maailmaan. Ihmisen persoonallisuus ei ole satunnaisten ominaispiirteiden ja toimintatapojen "still-kuva". Jungilaisen persoonallisuusnäkemyksen taustalla on älykäs, todellinen mekanismi, jonka avulla ihminen kykenee hankkimaan ja käsittelemään informaatiota. Syntymästään lähtien ihminen kohdistaa huomionsa erityisesti joko ulkoiseen ympäristöön (ekstravertti) tai omaan ideamaailmaansa (introvertti), hankkii informaatiota mieltymystensä mukaan tosiasiallisemmassa (tosiasiallinen) tai abstraktimmassa (intuitiivinen) muodossa ja tekee päätelmiä havainnoistaan joko loogiseen järkeilyyn (ajatteleva) tai tunnepohjaiseen arvostukseen (tunteva) nojautuen. Ihmisen järjestelmällinen tai spontaani elämäntyyli vaikuttaa edellä todetun informaation hankinnan ja päätösprosessin luonteeseen. Kahdeksan preferenssiä Preferenssejä kuvataan seuraavilla vastakohtapareilla, joissa kirjaimet merkitsevät niistä käytettävää lyhennettä: Ekstravertti E – I Introvertti Tosiasiallinen S – N Intuitiivinen Ajatteleva T – F Tunteva Järjestelmällinen J – P Spontaani Energian suuntaaminen: EKSTRAVERTTI (E) keskittyy mielellään ihmisiin ja asioihin ympäristössä ja hän saa energiaa ollessaan toisten ihmisten seurassa. INTROVERTTI (I) keskittyy mielellään ajatusten, tunteiden ja vaikutelmien pohtimiseen ja hän saa energiaa yksinolemisesta. Informaation hankkimistapa: TOSIASIALLISEN (S) painopiste on nykyhetkessä ja aistien kautta havaittavissa informaatiossa. Hän pitää konkreettisesta ja käytännöllisestä ja on hyvä keskittymään yksityiskohtiin ja tosiasioihin. INTUITIIVISEN(N) painopiste on mahdollisuuksien ja yhteyksien keksimisessä. Hän hankkii informaatiota kuudennen aistin kautta ja keskittyy mielellään tulevaisuuteen sekä kokonaiskuvan muodostamiseen. Päätöksenteko: AJATTELEVAN (T) arviot perustuvat loogiseen ja objektiiviseen analyysiin. Hän "ajattelee ensisijaisesti päällään" korostaen logiikkaa, järkeä ja totuutta. Hän on taipuvain suuntautumaan tehtävään. TUNTEVAN (F) arviot perustuvat henkilökohtaisiin arvoihin ja tunteisiin. Hän "ajattelee ensisijaisesti sydämellään" ja on taipuvainen suuntautumaan ihmiseen. Elämäntyyliasenne ulkomaailmaan: JÄRJESTELMÄLLINEN (J) pitää suunnitelmallisesta ja organisoidusta elämäntavasta; hän haluaa saada asiat ratkaistua ja päätettyä. SPONTAANI (P) pitää sopeutuvasta, joustavasta ja spontaanista elämäntavasta; hän haluaa pysyä avoimena uusille kokemuksille. Kaikilla ihmisillä on siis samat persoonallisuuden "palikat" käytettävissään, mutta niiden järjestys ja painotus vaihtelevat sen mukaan, mitä "palikoita" henkilön enimmäkseen geneettinen persoona suosii eli preferoi. Preferenssijärjestys osoittaa, mitkä persoonallisuuden tekijät eli preferenssit ovat vahvempia, mitkä kehittymättömämpiä. Ihminen käyttää siis näistä vastakohdista aina toista paremmin kuin toista, jolloin näistä parhaiten käytetyistä preferensseistä muodostuu henkilön nelikirjaiminen persoonallisuustyyppi. Indikaattorin erilaisia persoonallisuustyyppejä on kaiken kaikkiaan kuusitoista. 16 persoonallisuustyyppiä ISTJ ISFJ INFJ INTJ ISTP ISFP INFP INTP ESTP ESFP ENFP ENTP ESTJ ESFJ ENFJ ENTJ MBTI:n ei-tuomitsevaan luonteeseen liittyy korostuneesti myös se, että mikään preferenssi tai tyyppi ei ole toistaan parempi tai huonompi. Ne kuvaavat vain yhdenvertaisten ihmisten erilaisuutta. On myös huomattava, että nelikirjaiminen tyyppi ei tarkoita sitä, että kaikki saman tyypin ihmiset olisivat ihan samanlaisia. Saman tyypin edustajilla vain on monia yhteisiä ominaispiirteitä, käyttäytymismalleja ja -tendenssejä, jotka erottavat heidät muista tyypeistä. Ihmisen aito tyyppi ei tavallisesti elämän varrella muutu, vaan Jungin teorian mukaan ihminen voi kehittyä, mutta persoonallisuustyyppi pysyy ilman dramaattisia elämänmuutoksia samana koko eliniän, ja ihmisen parhaiten kehittyneet preferenssit pysyvät aina heikompia parempina. Varjopersoona, joista käytän myös nimeä ”stressifunktiot” Jokaisella kuudellatoista persoonallisuustyypillä on oma ns. preferenssijärjestys, joka määrittää, mikä funktio (S, T, F, N) on hallitsevin, mikä toinen ns. tukifunktio ja mikä kolmas ja mikä neljäs eli heikoimmin kehittynyt. Tässä yhteydessä varjopersoonilla tarkoitetaan kolmannen ja neljännen funktion ilmenemistä. Problemaattista on tietoisuuden häviäminen heikoimpien funktioiden astuessa kuvaan. Sana "varjopersoona" saattaa herättää kielteisen mielleyhtymän, koska se jungilaisittain merkitsee negatiivista, hyväksymätöntä psyyken osaa, joka on pääosin tiedostamaton. Se sisältää kaikenlaisia niitä ominaisuuksia, joita henkilö ei halua tunnustaa omikseen. Nämä ominaisuudet ilmenevät lähinnä silloin, kun neljäs funktio vaikuttaa. Heikoimpien funktioiden (jompikumpi funktio kummastakin preferenssiparista S/N ja T/F) vaikutus ei kuitenkaan ole välttämättä negatiivinen. Esimerkki varjopreferensseistä eli stressifunktioista ENFP tyypillä (N/F funktioiden näkymättömät vastaparit S/T): Intuitiivinen N = 1. funktio; dominoiva funktio Tunteva F = 2. funktio; tukifunktio ------ Ajatteleva T = 3. funktio; varjopreferenssi eli stressifunktio Tosiasiallinen S = 4. funktio; varjopreferenssi eli stressifunktio Stressifunktioille ajautuminen saattaa esim. ENFP tyypillä tarkoittaa mm. sitä, että intuitiivisesta tuntevasta tuleekin ajatteleva tosiasiallinen, jolloin hän joutuu turvautumaan 3. ja 4. funktion taitoihin, jotka eivät ole hänelle luontaisia. Hän saattaa takertua pikkuasioihin ja alkaa ylianalysoida epäonnistumistaan tai peliään negatiivisessa sävyssä, mikä saattaa johtaa pahimmillaan negatiivisiin mielikuviin, jotka ovat olla myrkkyä tuntevalle ENFP:lle. Milloin heikommat preferenssit sitten astuvat kuvaan? Huumaava aine, paniikki, voimakas stressi tai huomattava ympäristön muutos voivat saada pelaajan vajoamaan "varjopreferensseille" eli heikommille funktioille. Preferenssi käsittää siis sekä funktiot S/N ja T /F sekä preferenssit E/I ja J/P. Huomattakoon, kun pelaaja "vajoaa" heikoimmille funktioille, myös E/I muuttuu. Jännittävässä ja stressaavassa pelitilanteessa pelaaja "vajoaa" alimmille funktioille, jolloin hän tekee ei-tietoisessa tilassa valintoja, joita hän ei tekisi dominoivalla funktiollaan. Huippuammattilainen on päätoimisen harjoittelun tuloksena oppinut lähes täydelliset taidot, jotka toimivat erinomaisesti harjoituskierroksella ja normaalissa pelitilanteessa. Sen sijaan jännityksen kohotessa yksilöstä riippuen persoonallisuus voi tilapäisesti "valahtaa" heikoimmille preferensseille, jolloin saatetaan tehdä tavallisesta opitusta ja kokemuksesta poikkeavia päätöksiä. Taidoissa ei ole mitään vikaa; ”vika” on henkisellä puolella, stressin ja jännityksen hallinnassa. Siksi tärkein valmennus golfissakin huipputasolla on henkinen valmennus, yritys valmentaa välttämään alemmille preferensseille vajoamista kesken kilpailun. Jos golfarilla on ollut stressitila ja hän on käyttäytynyt epätavallisesti, voi hän ajatella jälkeenpäin: ”Mikä minulle oikein tuli, kun en ollut yhtään oma itseni?” Selitys on sikäli oikeutettu, että ylimääräisen paineen tai stressin alla pelaaja "vajoaa" heikoimmille preferensseilleen ja käyttäytyy näiden preferenssien mukaisesti, eikä juurikaan tiedosta, mitä tulee tehdyksi. Tietoisen kontrollin menettäminen ei sinänsä tarkoita hyvää tai huonoa käyttäytymistä, vaan pelaajasta ja tilanteesta johtuen se voi merkitä kumpaa tahansa. ”Mies ei pelkää mitään.” Ns. ”kova tyyppikin”, joka väittää pelaavansa yhtä hyvin, ellei paremminkin kilpailutilanteessa kuin harjoituksissa, saattaa mennä aivan ulalle vajotessaan tiukassa tilanteessa alemmille funktioilleen ja tehdä huonoja päätöksiä. Hän ei vaan tiedosta tätä ei-tietoista tapahtumaa tai ei ainakaan halua sitä myöntää. Mutta on tyyppi sitten kuinka kova tahansa, niin aina kun hänen stressi- tai paineensietokynnys ylitetään käy em. tavalla. Käy kuten nelivetoiselle Range Roverille, kun sillä ajetaan liukkaalla tiellä liian kovaa ja sen pitokyky ylitetään, toimii se aivan tavalleen vastaisesti holtittomasti ja kun se lopulta lähtee, ollaan pitkällä ”pöpelikössä”. Kuski vain toteaa: ” Oh hoh, mikäs tässä nyt tuli.” Kun ajattelemme golfia ammattina ja sovitamme kaikki 16 persoonallisuustyyppiä samalle lähtöviivalle taistelemaan voitosta, on jokaisella 16:sta tyypistä vahvuuksia, jotka edesauttavat heitä luontaisesti golfin pelaamisessa, mutta jokaisella heistä on myös kehittämiskohteita, joita tulee kehittää mentaalivalmennuksen keinoin. Ennen valmentamisen aloittamista määrittelen MBTI:lla kunkin pelaajan persoonallisuustyypin, mikä kertoo minulle, mitkä ovat hänen luontaiset vahvuutensa ja kehittämiskohteensa henkilönä. Sitten vertaan saamaani informaatiota golfin kautta. Onko tämä pelaaja luontaisesti hyvä golfari? Mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa golfarina? Mitkä ovat hänen kehittymishaasteensa pelin kannalta? Huomattakoon, että pelaajan tyyppivahvuudet voivat olla pelillisesti katsottuna heikkouksia, ja taas vastaavasti hänen heikkoutensa voivat olla vahvuuksia ja siksi niiden, tai niissä auttavien taitojen kehittämiseen pitää satsata. Tästä johtuen pitää hyvin huolellisesti tutkia ja arvioida muiden mentaalivalmennuksen keinojen kuten haastattelun, erityiskysymyssarjojen tai 9r pelianalyysin kautta, millaisia tottumuksia – peliä haittaavia ajatus- tai käyttäytymismalleja - pelaaja on oppinut uransa aikana. Mentaalivalmentajana suurin haasteeni onkin löytää jokaisen tyypin vahvuudet ja kehityskohteet ja saattaa heidät valmennuksen avulla yhdenvertaiseen asemaan pelikentällä. Ja ennen kaikkea ”rokottaa” pelaaja etukäteen niin, ettei hän pääse valahtamaan huonommille preferensseilleen eli stressifunktioille, vaan voi koko ajan käyttää pelissä vahvuuksiaan. Täydellisyyteen pyrkiminen golfissa Osaan persoonallisuustyypeistä saattaa liittyä voimakas perfektionismi. Perfektionistinen golfari asettaa itselleen hyvin helposti epärealistisia vaatimuksia ja odotuksia suorituksensa suhteen ja tämä tuhoaa itseluottamuksen ja johtaa turhautumiseen. Hän hakee myös muiden hyväksyntää; haluaa olla ihailtu, hyväksytty, kunnioitettu ja pidetty muiden ihmisten ja pelikaverien silmissä. Tämä johtaa suuriin vaikeuksiin kentällä, koska hän suree sitä, mitä muut saattavat ajatella hänestä, jos hän pelaa huonosti. Täydellisyyden tavoittelulla on sekä hyvät että huonot puolensa. Perfektionistinen golfari on hyvin motivoitunut, sinnikäs, sitoutuu tavoitteisiin, haluaa oppia ja kehittyä, nauttii harjoittelusta ja kovasta työnteosta, omaa kyvyn analysoida harjoitteluaan ja kehittyä, eikä lannistu vastoinkäymisistä. Hän ei hyväksy keskitasoa itselleen vaan haluaa olla paras. Nämä ominaisuudet tekevät hänestä kovan harjoittelijan. Kuitenkin täydellisyyden tavoittelu vaikuttaa negatiivisesti peliin. Suurin haaste onkin päästä hyvään mielentilaan kilpailutilanteessa. Jos yrität olla täydellinen, sinulla on kovat odotukset ja turhaudut helposti ja toimintakykysi kärsii. Perfektionistisen golfarin on vaikea pelata yhtä hyvin kilpailuissa kuin harjoituksissa. Hän juuttuu helposti harjoitusmoodiin, joka syö luottamusta ja johtaa itseluottamuksen puutteeseen kilpailutilanteessa. Hän haluaa menestystä niin paljon, että ahdistuu. Hän keskittyy helposti ajattelemaan lyönnin lopputuloksia tai numerotuloksia, mikä johtaa vaikeuksiin pelata tässä hetkessä. Millaisia odotuksia asetat itsellesi Monille tyypeille saattaa olla hyvinkin luontaista asettaa itselleen liian kovia odotuksia. Odotukset ovat ehdottomia vaateita tai tarpeita, joita asetat itsellesi suoriutumisesi laatuun nähden. Arvostelet itseäsi jatkuvasti siitä, miten suoriudut ja millaisia tuloksia pelaat odotuksiisi nähden. Odotukset keskittävät ajatuksesi tuloksiin tai siihen, miten hyvin pelaat verrattuna määrittelemääsi onnistumistasoon eli siihen, miten hyvin sinun pitäisi lyödä palloa. Odotukset voivat kääntyä paineeksi ja turhautumiseksi. Odotukset on todellisuudessa paine, jonka laitat itsellesi suoriutuaksesi täydellisesti, lyödäksesi täydellisiä lyöntejä, voittaaksesi, pelataksesi tiettyjä numerotuloksia, onnistuaksesi aina metrin puteissa, pelataksesi aina alle paarin tai pelataksesi miten muut odottavat. Odotukset opettavat meidät arvostelemaan jatkuvasti omaa suoritustamme. Yksi pahimmista tyyppiesimerkeistä odotusten suhteen on se, että golfari asettaa itselleen tulostavoitteen, numerotavoitteen kierrokselleen. Tähän tulokseen minun pitää pelata, jotta täytän odotukseni ja voin katsoa hyvillä mielin peiliin. Kun menet kentälle ja alat tuntea, että pelaat paremmin kuin odotit, alkavatkin asiat muuttua. Alat helposti suojella hyvää tulosta tekemällä asioita varovaisemmin tai estääksesi virheitä. Toisaalta, jos pelaat huonommin kuin odotit pelaavasi, alkaa tunnetilasi hyvin nopeasti muuttua negatiiviseksi, ja turhaudut, ja itseluottamuksesi laskee. Kun oppii käytättämään hyviä mentaalitavoitteita korkeiden odotusten sijasta, paranee toimintakyky huomattavasti. Kun mentaalivalmennus on suunniteltu persoonallisuustyyppi huomioon ottaen, päästään hyviin lopputuloksiin.