Mentaalivalmennus avain huippusuorituksiin
Mentaalipelin avainasioita
Mielenhallinta
Yksilöllinen valmennus
MBTI mentaalivalmennuksen tukena
Luennot seuroille ja klubeille
Yritysten asiakastilaisuudet
Luennot yrityksille
Yritys-coachaus
Luentotilaisuudet
Artikkelit
|
Iloa peliin
Ilo ei riipu siitä mitä tekee, vaan siitä miten sen tekee.
Vuosisatojen saatossa on keksitty erilaisia pelejä ja urheilumuotoja nimenomaan rikastuttamaan ihmisten elämää iloa synnyttävillä flow-kokemuksilla.
Flow-kokemukselle yhteisiä piirteitä ovat: tunne, että taidot riittävät kohtaamaan kentän asettamat haasteet tavoitteisiin johtavassa toiminnassa, joka koko ajan antaa selkeää palautetta siitä, miten pelaaja onnistuu suorituksessaan. Keskittyminen on niin intensiivistä, ettei tarkkaavaisuus riitä minkään epäolennaisen ajatteluun. Peli, joka tuottaa tällaisia kokemuksia on niin palkitsevaa, että ihmiset ovat valmiita ryhtymään siihen sen itsensä takia.
Pelatessaan flow´ssa golfari pystyy unohtamaan pelin kaikki ikävät puolet. Tämä flow´n ominaisuus, on yksi merkittävä seuraus siitä, että iloa tuottavat toiminnot vaativat täydellistä keskittymistä käsillä olevaan tehtävään – pelata lyönti kerrallaan - jolloin ajatuksissa ei ole tilaa merkityksettömälle informaatiolle – haittaaville ajatuksille.
Edwin Moses sanoo kilpailun vaatimasta keskittymisestä: ”Mielen on oltava täysin tyhjä. Vastustajasta selviytyminen, aikaero, oudot ruuat, hotellissa nukkuminen, henkilökohtaiset ongelmat – kaikki tällaiset asiat täytyy pyyhkiä pois tietoisuudesta niin kuin niitä ei olisi olemassakaan.”
Ilo tulee silloin, kun pelaajan havaitsemat toimintamahdollisuudet eli haasteet vastaavat hänen kykyjään. Ilo saapuu juuri ennen kuin peli on tulossa pitkäveteiseksi tai stressaavaksi. Esim. lapsi tulee iloisimmaksi tutussa – ”pakoon juokseminen ja takaa-ajo” - leikissä siitä kun hän jää melkein kiinni tai pääsee juuri ja juuri karkuun.
Jokainen yksilö etsii oman potentiaalinsa ylittämistä, ja tämä tehtävä helpottuu, kun toiset pakottavat meidät tekemään parhaamme. Kilpailu parantaa kokemusta tietenkin vain niin kauan kuin tarkkaavaisuus kohdistuu pääasiassa toimintaan itseensä. Jos pelaaja alkaa kiinnostua ulkoisista tavoitteista kuten pelikaverin voittaminen, vaikutuksen tekeminen katsojiin, rahan ansaitseminen tai merkittävän ammattilaissopimuksen hankkiminen, kilpailusta tulee hyvin oletettavasti häiriötekijä sen sijaan, että se johtaisi mieltä keskittymään siihen, mitä pelissä tapahtuu.
Kaikkeen toimintaan sisältyy joukko haasteita, joiden toteutumiseen tarvitaan määrättyjä taitoja. Jos ihmisellä ei ole toimintaan vaadittavia taitoja, toiminta ei ole hänelle haasteellista, eikä myöskään iloa tuottavaa. Toiminta on yksinkertaisesti ottaen silloin stressaavaa. Shakkilaudan tai golfmailan esiin ottaminen saa sydämen sykkimään ihmisellä, joka tuntee pelin säännöt, mutta jättää kylmäksi ihmisen, joka ei tunne sääntöjä.
Helppo tapa löytää haasteita on hakeutua kilpailutilanteeseen. Edmund Burke kirjoitti: ”Vastustajamme on auttajamme. Se, joka kamppailee kanssamme, venyttää hermojamme ja teroittaa taitojamme.” Mutta, kun vastustajan lyömisestä tulee meille tärkeämpi tavoite kuin oman suorituksemme parantaminen, ilo usein katoaa. Kilpailu tuottaa iloa vain niin kauan kuin se tähtää oman taidon kehittämiseen. Kun kilpailusta tulee itsetarkoitus, hauskuus katoaa.
On tärkeää ymmärtää, että mielihyvän hakeminen on refleksitoiminto, joka on luotu geeneihimme ihmislajin säilymiseksi, ei meidän henkilökohtaista menestymistämme varten. Menestyminen golfissa ei tule ”pelailemalla” tai sohvalla makaamalla vaan sinnikkään, pelin joka osa-aluetta kehittävän, työskentelyn kautta.
Ei kuitenkaan riitä, että tietää miten kontrolloi mieltään, sitä täytyy treenata yhä uudelleen ja uudelleen. Mieltä ja ajatuksia voi oppia hallitsemaan säännöllisellä harjoittelulla aivan kuten voit lisätä lihasvoimaa kehossasi. Mutta, niin aivot kuten lihaksetkin veltostuvat, ellei niitä treenata säännöllisesti. Jos alamme uskoa, että edistyminen on itsestään selvää ja elämä helppoa kadotamme nopeasti rohkeutemme ja päättäväisyytemme ensimmäisten vastoinkäymisten ilmaannuttua.
Se, miltä meistä tuntuu kentällä, ja ilo, jota pelistä saamme, riippuu loppujen lopuksi siitä, millä tavoin mielemme suodattaa ja tulkitsee päivittäisiä kokemuksiamme.
Jännitys, pelko, viha ja levottomuus ovat mielen epäjärjestyksen muotoja. Ne pakottavat tarkkaavaisuuden suuntautumaan vääriin kohteisiin, niin ettemme ole enää vapaita käyttämään sitä oman valintamme mukaan.
Mielensä hallitsevan pelaajan merkki onkin, että hän kykenee kontrolloimaan mielensä tapahtumia ja pystyy halutessaan keskittämään tarkkaavaisuutensa ja olemaan piittaamatta häiriötekijöistä. Hän pystyy keskittymään niin kauan kuin päämäärän - esim. pallon valittuun kohteeseen saamisen prosessi - saavuttamiseen tarvitaan, eikä yhtään enempää. Lyöntien välillä aivot ”lepäävät” positiivisissa ajatuksissa ja mielikuvissa.
Yksinkertaisimmastakin fyysisestä toiminnasta voidaan saada iloa, kun ne muutetaan flow´ta tuottaviksi. Mutta, miten tämä sitten onnistuu golfissa? Mitkä ovat iloa tuottavan toiminnan elementit golfissa? Näihin kysymyksiin palaamme seuraavassa artikkelissa.
Lopuksi lainaan Steve Elkingtonin, 1995 PGA Champion, sanoja: ”The mind is your greatest weapon. It´s the greatest club in your bag. It´s also your Achilles´ heel.”
Lisää artikkeleita - Takaisin Pääsivulle
|
